Close
Menu
Sosiaaliset profiilit

Kaipaatko suurempia ja nopeammin kasvavia mustikoita? Uuden tutkimuksen mukaan villimehiläiset ovat oleellinen salainen ainesosa suurempien ja parempien mustikkasatojen keräämisessä tuottaen suurempia ja nopeammin kypsyviä marjoja. Yhdysvaltojen Vermontin yliopiston tutkijoiden tekemä tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa onnistuneesti, että villimehiläiset eivät pelkästään nosta mustikoiden määrää, vaan myös niiden kokoa ja muita laadullisia tekijöitä.

Suurempi sato ja marjat

Tutkimuksessa todetaan, että villimehiläiset tarjoavat merkittäviä hyötyjä mustikanviljelijöille, kuten 12 % suuremmat ja tasalaatuisemmat marjat, 12 % suuremman sadon sekä keskimäärin 2,5 päivää aikaisemman sadonkorjuun. Muissa tutkimuksissa on tarkasteltu mehiläisten vaikutusta mustikkasatojen suuruuteen, mutta tämä on ensimmäinen, jossa osoitettiin, että pölyttäjät voivat parantaa myös sadon laatua. Tutkijat laskivat, että Vermontin osavaltion alueella sijaitsevilla yhdeksällä marjatilalla villimehiläiset voisivat tehostaa satoa jopa 36 % tai rahamääräisesti noin 136 000 dollarilla vuodessa, pelkästään yhdellä keskikokoisella tilalla. Muilla marjatiloilla tutkijat havaitsivat, että villimehiläisten potentiaalinen hyöty sadon kasvulle on keskimäärin noin 6 prosenttia.

Villimehiläisten työllä on merkitystä

Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, kuinka aliarvostettua työtä villimehiläiset tekevät. Kaksi kolmasosaa maailman tärkeimmistä kasveista hyödyntävät mehiläisten pölytystä, mihin sisältyy muun muassa kahvi, kaakao ja monet hedelmät ja vihannekset. Ilman niitä maanviljelijöiden pitäisi löytää pölyttäjät jostain muulta, esimerkiksi maksamalla suuria vuokramaksuja tarhamehiläisistä. Tulokset tarjoavat maatilakokoon skaalatun näkökulman viimeaikaisiin maailmanlaajuisiin arvioihin villimehiläisten taloudellisista hyödyistä. Taloudellinen hyöty on vuositasolla miljardeja, mikä vastaa tarhamehiläisten tuottoa, mutta vähemmillä kustannuksilla.Koska mehiläiset kiertävät Vermontin mustikoita paljon harvemmin kuin muilla mustikanviljelyalueilla, alue on loistava sijainti villimehiläisten arvon mittaamiseksi marjanviljelijöiden kannalta. Suurin osa pölytystutkimuksesta tehdään alueilla, joilla tarhamehiläisiä on runsaasti, jolloin voi olla hankalaa erottaa, millaisen työn villimehiläiset voivat tehdä maanviljelijöille.

Villimehiläisten työllä on merkitystä

Suuri pölytystyö

Tutkimusryhmä teki kovan työn pölyttäessään käsin mustikoita kaikilla yhdeksällä tutkimusalueella käyttämällä sähköhammasharjoja imitoidakseen kimalaisten pölytystapaa ja levittämällä kerätyn siitepölyn yli 5 000 mustikankukalle pienillä harjoilla. He vertasivat näiden kukkien, jotka saivat lähes täydellisen pölytyksen, tuotantoa luonnollisesti pölyttyneisiin mustikoihin. Ero näiden kahden menetelmän välillä paljasti jokaisen tilan ”pölytysvajeen”, tuotannon potentiaalisen kasvumäärän, joka olisi saavutettavissa villien pölyttäjien lisääntymisellä.

Monet marjankasvattajat eivät ymmärrä, että heidän satonsa voi rajoittua pölyttäjien määrän vuoksi aivan kuten veden tai ravinteidenkin puutteen takia. Tutkimuksessa korostetaan villimehiläisten merkitystä maailmanlaajuiselle maanviljelylle, vaikka ensimmäinen tutkimus villimehiläisten levinneisyydestä Yhdysvalloissa osoittaakin villimehiläisten määrän tippuneen 23 prosentilla vuosien 2008 ja 2013 välillä, erityisesti Yhdysvaltojen tärkeimmillä maanviljelysalueilla. Toisen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos voi pienentää kahvintuotantoon soveltuvia alueita 88 prosentilla Latinalaisessa Amerikassa sekä samalla kahvin pölyttämiseen tarjolla olevien mehiläisten määrää.

Villimehiläisiä on suojeltava

Vielä yksi syy villien pölyttäjien suojelemiseksi on varsinkin marjoista pitäville se, että villimehiläiset ja varsinkin kimalaiset ovat parempia pölyttämään mustikoita kuin tarhamehiläiset. Kimalaiset ovat kehittäneet pölytystavan, jolla ne värisyttävät mustikankukkia sopivalla taajuudella irrottaakseen tehokkaasti siitepölyä. Tarhamehiläiset eivät pysty tekemään tätä, ja niiden pitää käyttää huomattavasti vähemmän tehokkaita menetelmiä siitepölyn irrottamiseksi kukasta. Mitä marjankasvattajat ja lainsäätäjät sitten voivat tehdä villimehiläisten suojelemiseksi? Tutkijat havaitsivat, että luonnonmukaisten mehiläisten suuren osuuden ylläpitäminen marjatilojen ympäristössä saattaa auttaa, kuten myös pienemmän tuholaismyrkkymäärän ruiskuttaminen. Talonomistajien pienet toimet, kuten ruohonleikkaamisen vähentäminen, luonnonmukaisten villikukkien istuttaminen sekä mehiläislaatikoiden asettaminen esille. Ne ovat kuin linnunpönttöjä, mutta tarkoitettu luonnonmukaisille villimehiläisille. Tutkimuksen tekijöiden mukaan tulokset osoittavat jälleen kerran, että villimehiläisten kantojen suojeleminen tarjoaa merkittäviä hyötyjä maataloudelle. Terveiden ja monipuolisten ekosysteemien ylläpitäminen voi olla marjaviljelyksille yhtä tärkeää kuin lannoitteiden tai veden tarjoaminen.